Keitele-Museo Oy

Vesi- ja rautatieliikenteen toiminnallinen erikoismuseo Suolahden satamassa ja Wanhalla Asemalla. Tiedustelut yhtiön toimitusjohtajalta.  

Rautatie Jyväskylästä Suolahteen valmistui vuonna 1898. Äänekosken ja Suolahden välille rakennettiin seuraavana vuonna kapearaiteinen yksityinen "Pässinrata". Pian asema-alue ja satama olivat täynnä vilkasta toimintaa. Puutavaraa lastattiin ja rahtia oli makasiinien täydeltä. Asemalla käytiin myös "passaamassa" junia, usein vain katselemassa lähtijöitä ja tulijoita. Nähtiinpä joskus erityistä huomiota herättäneitä kuljetuksia kuten vanginkuljettajien saattamat kahlekulkueet vankivaunuista tai sota-ajan sotilaskuljetukset.

Edelleenkin Suolahden vanha rautatieasema, ratapiha ja veturitalli ovat hyvä tukikohta paikkakunnan rautatiehistoriallista kulttuuriperintöä säilyttävälle museojunaliikenteelle. Museojuna on kokemus kiireettömästä matkan teosta. Junamatkan Suolahdesta voi tehdä joko höyryjunalla tai Dm7-kiskobussilla "lättähatulla.

Keitele-Museo Oy aloitti vuonna 1988 museojunaliikenteen Suomessa. Nyt toimintaa harjoitetaan yhteistyössä suolahtelaisen Höyryraide Oy:n kanssa.

Museojunamatkoja/tilaukset

Keitele-Museo Oy:llä on junaturvallisuustodistus ja yhtiö voi näin järjestää  museojunaliikennöintiä  höyry-  ja Dm7  ”Lättähattujunalla”.  Junatilaukset toimitusjohtaja Aimo Kääriäinen, puh. 0400 673 215. Yhtiön kautta voi tilata myös kesäisin höyrylaiva-ajeluita Keitele -järvelle  tai Keiteleen kanavalle. 

Höyryveturi Tk3

Keitele-Museolla Oy:llä on kaksi Tk3 - sarjan höyryveturia. Numero 1150 on rakennettu vuonna 1949 Frichs´n veturitehtaalla ja koottu Hyvinkäällä. Se on liikennöinyt mm. 1980-luvun lopulla rataosuudella Lahti-Heinola. Höyryfestivaaleille tämä Tk3 -sarjan veturi tuli Haapamäen Höyryveturipuistosta vuonna 1997 ja jäi Suolahden käyttöveturiksi.

Keitele-Museon Dm7 –dieselmoottorivaunut

Dieselmoottorilla varustettuja kiskoautojunia käytettiin lähi- ja paikallisliikenteen palveluksessa yli kolmekymmentä vuotta.