Konginkankaan kirkko on Heikki Klemetin "Suomalaisia kirkonrakentajia" -teoksen mukaan viimeisiä kansanrakentajien suunnittelemia kirkkoja maassamme. Ainakaan hän ei ollut löytänyt Konginkankaan kirkon piirustuksia mistään arkistosta. Vuonna 1794 Pyyrinlahden ja Kalaniemen talolliset anoivat Porvoon konsistorilta lupaa perustaa Pyyrinlahden kylään seurakunnan pappeineen ja kirkkoineen. Anomukseen ei suostuttu. Vuonna 1861 anottiin uudelleen senaatilta lupaa perustaa seurakunta - ei tulosta. Vuonna 1864 pyydettiin lupaa vain kirkon rakentamiseen. Tähän saatiin suostumus. Rakentajaksi kutsuttiin Jaakko Kuorikoski ja Lauri Heikki Kuorikoski. Konginkankaan kirkko valmistui vuonna 1866, mutta suurten nälkävuosien vuoksi kirkko jäi maalaamatta, lehterit rakentamatta, samoin myös kellotapuli, joka valmistui vuonna 1880. Kirkko on Kaustisen-Evijärven tyyliä.

Keskiratsastaja eli kattolyhty on alunperin ns. kumukattoinen, mutta vuonna 1899 tehdyssä korjauksessa se muutettiin nykyiseen kupolimaiseen muotoonsa. Ilmeisesti silloin kirkkoon on lisätty ristejä, koristeita ja listoituksia ja päätykolmioihin ikkunoita. Viimeisin kirkon ja kellotapulin peruskorjaus suoritettiin vuosina 1992-1993, jolloin kirkon ja kellotapulin ulkokatot uusittiin ja ulkoseinät maalattiin sekä kirkko maalattiin sisältä ja sakastiin lisättiin kaappeja. Alttaritaulun on maalannut vuonna 1912 Aleksandra Såltin. Kangasalan rakentamat urut ovat vuodelta 1981 ja niissä on 16 äänikertaa.