Ilmanlaadun tarkkailu

Äänekosken ilmanlaatu nyt

HUOM: Ilmanlaatutulokset perustuvat tarkistamattomaan mittausaineistoon.

Ilmanlaadun mittausten laadunvarmistuksen kuvaus.

Kommentit mittaustuloksista:
Vuoden 2016 osalta hengitettävän pölyn määrässä on tapahtunut seuraavat vuorokautisen raja-arvon 50 µg/mylitykset Hiskinmäen mittausasemalla:
18. 3.-16 keskiarvo 88 µg/m3
19.3.-16 keskiarvo  52 µg/m3
20.3.-16  keskiarvo 93 µg/m3
21.3.-16 keskiarvo 158 µg/m3
22.3.-16 keskiarvo 128 µg/m3
23.3.-16 keskiarvo  57 µg/m3

29.3.-16 keskiarvo 55 µg/m3 
3.4.-16 keskiarvo  68 µg/m3
4.4.-16 keskiarvo 103 µg/m3
5.4.-16 keskiarvo 58 µg/m3
2.5.-16 keskiarvo 63 µg/m3

3.5..-16 keskiarvo 55 µg/m3

Vuodessa sallitaan enintään 35 vuorokausiraja-arvon ylitystä ennenkuin raja-arvo katsotaan ylitetyksi.

Hiekanpoisto liikenneväyliltä on saatu pääosin suoritettua, mutta liikenne nostaa hienojakoista pölyä liikenneväylien laidoilta ilmaan, kunnes kasvava ruoho sitoo pölyn.

Liikuntatalon sääaseman säätietoja


Ilmanlaatukatsaus huhtikuulta 2016

Ilmatieteenlaitos on julkaissut vuoden 2012 tarkistetut mittaustulokset.  

Ilmatieteenlaitoksen vuositilastot vuodelta 2013.


Äänekosken  kaupunki tarkkailee ilmanlaatua yhteistarkkailusopimuksessa mukana olevien energiantuotanto- ja teollisuuslaitosten kanssa. Tarkkailusta vastaa Äänekosken kaupungin ympäristönvalvonta.

Mittauksia suoritetaan yhdellä kiinteällä mittausasemalla, joka on sijoitettu Äänekosken Hiskinmäen koulun läheisyyteen. Mittausasemalla mitataan rikkidioksidia (SO2), typen oksideja (NOx), haisevia rikkiyhdisteitä (TRS) ja hengitettäviä hiukkasia (PM10).

Sääasemalta, joka sijaitsee Äänekosken liikuntatalolla, saadaan tiedot tuulen suunnasta sekä nopeudesta, lämpötilasta, kosteudesta ja ilmanpaineesta.

Tiedottamisessa käytetään ilmanlaatuindeksiä. Indeksi on yksinkertainen, tunneittain mittaustuloksista laskettava luku, jossa ilmanlaatu kuvataan hyväksi, tyydyttäväksi, välttäväksi, huonoksi tai erittäin huonoksi.

Indeksiarvo määritetään laskemalla kullekin mitattavalle ilman epäpuhtaudelle edellisen tunnin pitoisuudesta (typpidioksidi (NO2), hengitettävä pöly (PM10) , rikkidioksidi (SO2), haisevat rikkiyhdisteet (TRS)) ali-indeksi, joista korkeimman arvo määrää ilmanlaatuindeksin arvon.

Indeksin määrittely 

Luonnehdinta

Terveysvaikutukset 

Muut vaikutukset 

hyvä
Indeksi < 50

ei todettuja 

lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä 

tyydyttävä
50 - 75

hyvin epätodennäköisiä 

lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä 

välttävä
75 - 100

mahdollisia herkillä  yksilöillä 

selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä 

huono
100 - 150

mahdollisia herkillä  yksilöillä 

selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä

 erittäin huono
yli 150

mahdollisia herkillä  väestöryhmillä 

selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä

Lisätietoa ilmanlaatuindeksistä.


Koko Suomen ilmanlaadun mittaustulokset ovat nähtävillä Ilmatieteenlaitoksen ilmanlaatuportaalissa:  www.ilmanlaatu.fi

Mitattavat suureet


Rikkidioksidi:
Päästöt syntyvät lähinnä energiantuotannosta ja teollisuudesta. Vuositasolla Äänekosken alueen rikkidioksidipäästöt ovat pudonneet huomattavasti pääasiassa polttoaineiden rikkipitoisuuden vähenemisestä ja puuperäisiin polttoaineisiin siirtymisestä johtuen. Pitoisuudet ovat suurimmillaan noin 10 % ohjearvoista. Rikkidioksidi ei ole terveysvaikutusten kannalta merkittävä epäpuhtaus.

Typen oksidit: Typen oksideilla tarkoitetaan typpimonoksidia (NO) ja typpidioksidia (NO2). Typen oksidien päästöistä yli puolet on peräisin liikenteestä, loput energiantuotannosta ja teollisuudesta. Typen oksidien mittaus aloitettiin Äänekoskella vuoden 2004 alussa. Typen oksidit aiheuttavat suurina pitoisuuksina hengitysteiden ärsytystä.

Hengitettävät hiukkaset (PM10): Hiukkaspäästöjä aiheuttavat liikenne, teollisuus ja energiantuotanto. Pölystä huomattava osa on liikenteen ja tuulen ilmaan nostamaa hiekkaa. Pienikokoisten terveydelle haitallisten hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ylittivät keväisin raja-arvon ( 50 µg/m3 ) johtuen mm. hiekoitushiekan pölyämisestä.
Pientalojen kiinteistökohtaisesta puulämmityksestä saattaa myös aiheutua paikallisesti haittaavassa määrin pienhiukkaspäästöjä. Vinkkejä puunpolttoon saat puunpoltto-oppaasta.

TRS (total redused sulphur compounds = pelkistyneet kokonaisrikkiyhdisteet): Yhdisteitä vapautuu ilmaan sellutehtaalta sellun keiton yhteydessä. TRS pitoisuudet on aistittavissa alhaisissa pitoisuuksissa pahana hajuna. Tilapäisiä ohjearvon ylityksiä on Äänekoskella ollut lähinnä sellutehtaan käyttöhäiriöiden ja huoltotöistä johtuvien alas/ylösajojen yhteydessä.

Lisätietoja ilmanlaadun mittauksista saa mittauksien suorittajalta Äänekosken ympäristötoimistosta puhelin 0400 893 683. Lisää tietoa mm. ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoista ja ilmanlaadusta yleensä löytyy mm. www-osoitteista:

Ilmanlaadun vuosiraportit (pdf)

Sivu päivitetty 18.5.2016