Ilmastotyö

Ilmastotyön tarve syntyy ilmastonmuutoksesta

Ilmastonmuutoson yksi merkittävimmistä ihmiskuntaa koskettavista ympäristöongelmista, koska sen vaikutukset ovat laaja-alaisia. Meneillään oleva muutos kytkeytyy luonnonvarojen globaaliin riittävyyteen, luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen sekä kestämättömiin kulutus- ja tuotantotapoihin. Ilmastotyöllä pyritään hillitsemään ilmaston lämpenemistä ja sen haitallisia seurauksia.Toimia tarvitaan monilta eri tahoilta, kuten kunnilta, sen johdolta, yrityksiltä ja asukkailta. Toimien toteuttamisessa käytetään apuna monia verkostoja ja strategioita, joilla hieman eritavalla asetettuja päästötavoitteita. Kuitenkin yhteinen pääviesti on, että jokaisen toimijan teoilla on vaikutusta ilmastotyön onnistumiseen.

Äänekoski on ensimmäinen keskisuomalainen Hinku-kunta

Hinku-verkostoon vuonna 2008 perustettu ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden verkosto, johon Äänekoski liittyi vuonna 2019. Jäsenien tavoitteena 80 % päästövähennys vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Verkosto kokoaakin yhteen kunnianhimoisiin päästövähennyksiin sitoutuneet kunnat, ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluita tarjoavat yritykset sekä energia- ja ilmastoalan asiantuntijat. Kaupungin osallisuus Hinku -verkostossa jatkaa Äänekosken ilmastotyötä, jota on toteutettu mm. CO2 -vuosiraporttien (kts. alla Hiilidioksidiraportit) sekä Keski-Suomen ilmasto-ohjelman myötä. Työtä viitoittaa nykyisin päivitetty Keski-Suomen strategia 2025-2050.

Keski-Suomen ilmastostrategia: Hiilineutraali Keski-Suomi 2030

Hiilineutraali Keski-Suomi 2030 on uuden Keski-Suomen strategian konkreettinen toimi, jonka kautta tavoitellaan ihmisen, luonnon ja talouden sopusointua. Hiilineutraali Keski-Suomi työn etenemistä voi seurata Keski-Suomen liiton nettisivulla (linkki). 

Hiilineutraali Keski-Suomi 2030 on päivitys Keski-Suomen ilmasto-ohjelmaan 2030, jolla niinikään tavoiteltiin päästövähennyksiä. Siinä kasvihuonekaasupäästöille oli asetettu tavoitteeksi 40 %:n vähennys vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Kun päästöjä ja niiden ilmastovaikutuksia pyritään hillitsemään, näyttäytyy ilmasto lukuisten monimutkaisten ilmiöiden ja niihin vaikuttavien toimien kokonaisuutena. Siksi ilmasto-ohjelmat lähestyvätkin päästövähennyksiä useista eri näkökulmista ja konkreettisten toimenpiteiden kautta.

Ilmastotyö toteutuu ja saa vaikuttavuutta ilmastoteoissa

Ilmasto-ohjelma 2030:n myötä toteutetut toimenpiteet, eli Kuntien ilmastoteot ovat pääosin keskisuomalaisia esimerkkejä. llmastoteot ovat osoitus tehdyistä toimista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tai siihen sopeutumiseksi. Kuntien ilmastotekoja -osiosta löytyy mm. Äänekosken SWOT -analyysi. Ilmastoteoista jaetaan avoimesti tietoa, koska yhden hyväksi havaitsema käytäntö voi toimia suoraan tai muokattuna myös toisella. Tämä auttaa eri toimien johtamista ja toteuttamista tietoon perusten. Se kasvattaa myös kumuloituvan tiedon vaikuttavuutta. 

Tutustu myös mm. Hinku -verkostonja Energiatehokkuussopimukset -sivustonkautta julkaistuihin ilmastotekoihin sekä hallituksen ilmastopolitiikkaan, eli hallitusohjelman  Kohti hiilineutraalia Suomea 2035 tavoitteeseen. Yhteiskunnallista toimintakenttää avaavat lisäksi mm. Valtioneuvoston julkaisu Vihreät toimet: ilmastopolitiikan vaikutuksia työllisyyteen sekä Sitran selvitys Korjausliike -Suomi kohti 1,5 asteen tavoitteen mukaisia ilmastotoimia

Hiilidioksidiraportit (CO2)

Äänekoskella ilmastotyötä on tehty nk. CO2-raportin vuosiraporttienmuodossa. Viimeisimmässä on esitetty Äänekosken kasvihuonekaasujen päästöt vuosilta 2008–2019 sekä ennakkotieto vuodelta 2020. Mukana laskennassa ovat seuraavat sektorit: kuluttajien ja teollisuuden sähkönkulutus, sähkölämmitys, maalämpö, kaukolämmitys, erillislämmitys, teollisuus ja työkoneet, tieliikenne, maatalous ja jätehuolto.

CO2-raportissa noudatetaan kulutusperusteista laskentatapaa, jossa kaukolämmön päästöt lasketaan perustuen kunnassa kulutetun energian määrään riippumatta siitä, onko kaukolämpö tuotettu kunnassa vai kunnan ulkopuolella. Kunnassa tuotettu, mutta kunnan ulkopuolella kulutettu kaukolämpö ei ole mukana kunnan päästöissä. Sähkönkulutuksen päästöt lasketaan perustuen kunnassa kulutetun sähköenergian määrään käyttäen valtakunnallista päästökerrointa. Erillislämmityksen, teollisuuden, tieliikenteen ja maatalouden päästöt kuvaavat kunnassa tapahtuvia päästöjä. Jätteenkäsittelyn päästöt on laskettu syntypaikan mukaan, eli useiden kuntien yhteisten jätehuoltoyhtiöiden päästöt on allokoitu kullekin kunnalle kunnassa syntyvän jätemäärän perusteella.

Lisää CO2-vuosiraportteja löytyy Kestävä kehitys > Vihreä Uusiutuva Äänekoski -hankkeen Hyvää ilmastotyötä jo on tehty -osiosta.

Kasvihuonekaasujen viikkotilasto verkkolehdessä

Sitoutumattomana verkkolehtenä ilmestyvä CO2-raportti on puolestaan vuonna 2008 perustettu sivusto, joka julkaisee ainutlaatuista koko Suomen kattavaa, kuntatasolle asti ulottuvaa kasvihuonekaasujen viikkotilastoa. Se tuo esille päästöt kuluttajien sähkönkulutuksesta, rakennusten sekä käyttöveden lämmityksestä ja tieliikenteestä. Kuvaa klikkaamalla voi valita ja tarkastella eri kohteita. Lisäksi CO2-raporttisivusto kertoo lukijoilleen ajankohtaisimmat uutiset ilmastonmuutoksesta ja energiasta. Voit tutustua aiheeseen lisää CO2 -raportin -kotisivuilla.

Kuvassa CO2-verkkolehden kuntatasolle asti ulottuva kasvihuonekaasujen viikkotilasto: klikkaa ja tarkastele!

Kuvassa Vihreä Uusiutuva Äänekoski -hankkeen mahdollistajat: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Keski - Suomen liitto ja Äänekosken kaupunki.

Asukkaat ja yritykset mukaan ilmastotalkoisiin: jokaisen teolla on merkitystä

Vihreä Uusiutuva Äänekoski -hankkeen myötä on käynnissä monia ympäristöä ja kestävyyttä tukevia teemoja. Niissä ovat kaupungin lisäksi mukana niin asukkaat kuin paikalliset yhdistykset ja yritykset. Katso lisää meneillään olevista teemoista Vihreä Uusiutuva Äänekoski -hankkeen omassa osiossasekä Business Äänekoski -sivustolla.

Kaupungilla sekä asukkailla on monia väyliä vaikuttaa ympäristöön. Sillä on merkitystä Äänekosken asukkaiden ja kauniin luontomme hyvinvointiin.

Tutustu lisäksi Valtioneuvoston ja Motivan ylläpitämään Sitoumus2050 -sivustoon, jonka avulla toteutetaan kansallisia kestävän kehityksen tavoitteita. Lisää tietoa laskureista oman hiilijalanjäljen arviointiin sekä seurantaan löytyy myös Suomen ympäristökeskuksen sivuilta ,  Sitran Elämäntapatestistä sekä WWF:n ilmastolaskurista.

Hyödynnä myös KIVAT -hankkeenkuusi kuntalaisten ilmastotoimien vauhdittamisen toimintamallia! Vihreä Uusiutuva Äänekoski-hankkeen myötä Äänekoskella on tartuttu Zero waste- koulu toimintaan yhteistyössä koulujen ja Sammakkokangas Oy:n kanssa. KIVAT -hankkeen puitteissa kampanjoidaan myös öljylämmityksen vaihtamista uusiutuviin lämmittämisen vaihtoehtoihin. Myös valtio tukee lämmitysjärjestelmien vaihtamista.

Julkaistu 23.2.2018

Muokattu 4.5.2022