Kestävä Yrittäjyys: työpaja 2, 16.4.2021

Äänehubilla paneuduttiin kestävän yrittäjyyden haastekohtiin, eli mistä kestävä yritystoiminnan voi tunnistaa? Ympäristötavoitteiden mittarit ovat tärkeitä kestävyyden osoittimia ja niillä on arvoperusta. Seuranta ja toiminnan jatkuva kehittäminen tapahtuu valittujen mittareiden avulla. Mittareita on olemassa sekä laadullisia että määrällisiä. Lisäksi avoin viestintä ympäristötyöstä tuo esille kannettua yritysvastuuta.

Ainutlaatuinen yhteisöllinen työtila Äänehub

Toinen työpaja toteutettiin siis  ÄäneHubin monipuolisissa tiloissa. ÄäneHub on yhteisöllinen työtila, jossa yhdistyy moderni työn muutos, sosiaalisesti kestävä kehitys ja jakamistalous. Erinomaisena kokoontumispaikkana ÄäneHub mahdollisti Kestävän Yrittäjyyden pienryhmälle turvallisen, koronaohjeistukset huomioivan tapaamisen. Työtila edistää näin ollen yrittäjien verkostoitumista ja ideointia myös ympäristöasioissa. Tuttuun tapaan paikalla olivat Keski - Suomen Ympäristöosaajat sekä osallistujista mm. Äänekosken kaupunkisanomien Äksän Marjo Steffansson. Uutena kestävyystyöhön mukaan tullut on Äänekosken lukio Minja Revonkorven edustamana. Katso tarkemmin muista osallistujistamme Kestävä Yrittäjyys: työpaja 1 -osiosta.

Tapaamisen aluksi turvallisuusasiantuntija Kari Helislahti kertoi ÄäneHubista ja sen joustavista käyttömahdollisuuksista. Alkukeskustelun siivittämänä pääsimme nopeasti pureutumaan kestävän yrittäjyyden käytännön toteuttamiseen sekä sen haastekohtiin: miten kestävä toiminta tunnistetaan.

Hyvinvointia lisääviä arvoja ovat mm. taide- ja luontoarvot: kuvassa värikkäitä soittimia, lapsia tanssimassa, tammen lehtiä sekä värikästä neulottua taidetta männyn rungolla.

Arvot ja mittarit

Keski-Suomen Ympäristöosaajat, eli Jaana Tullila ja Tarja Hyötyläinen kertoivatkin tarkemmin kestävän kehityksen arvolähtöisyydestä ja käytettävistä mittareista toiminnan kehittämisessä. Yrityskohtaiset mittarit ovat tärkeitä kestävän toiminnan osoittimia, joiden avulla yrittäjät konkretisoivat asettamiensa ympäristötavoitteiden seurantaa ja saavuttamista, Tullila tähdentää. Mittarit voivat olla määrällisiä ja/tai laadullisia, joista ensimmäiseen liittyvät mm. energian kulutus, jätteiden käsittely sekä erilaiset hankinnat. Laadullisia mittareita ovat mm. henkilöstöön ja asiakkuuksiin liittyvät kyselyt. Lisäksi päästöjä, joihin yritys ei voi omilla toimillaan vaikuttaa, voidaan tulevaisuudessa yhä enemmän kompensoida rahallisen hyvityksen muodossa. Tällä tavoin yhteisvastuullisesti rahoitettavat toimet tähtäävät esimerkiksi tehokkaiden hiilinielujen kasvattamiseen.

Esimerkkinä Äänekosken kaupunki sekä Tarvaala

Tilaisuudessa esiteltiin Äänekosken kaupungin ympäristösuunnitelma -karttaa ruokapalvelujen osalta sekä Poken Biotalouskampuksen omaa kestävän kehityksen ohjelmaa. Tarja Hyötyläinen painotti, että ohjelma on vuosien tulosta ja vaatii näin ollen onnistuakseen työtä sekä koko toimintayhteisön sitoutumista yhteisiin arvoihin. Onnistumiseen tarvitaan myös vahvaa viestintää sekä riittäviä resursseja, jotta kestävästä toiminnasta tulee yhteisesti toteutettua ja koettua. Tämä tukee myös uudistus- ja kehitystyön jatkuvuutta voimakkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä, Hyötyläinen lisää. Merkittävää tulevaisuuden yrittäjyydelle onkin palvelutarjonnan mukautumiskykyisyys vastata markkinoiden uuteen kysyntään.

Kuvassa lapsiperhe keltaisena kukkivassa kaupunkiymäristössä sekä kuva yrittäjän ympäristösuunnitelman teosta.

Asiakas avainasemassa: ympäristötietoisuus, avoimuus ja kannettu yritysvastuu

Päivän keskusteluissa kestävä yrittäjyys -teemaa tarkasteltiinkin paljon asiakkaiden näkökulmasta. Tärkeäksi koettiin kuluttajien asema sekä potentiaali vaikuttaa yhteiskuntaan. Tämä vaikuttaa myös eri organisaatioiden toimitaan: kasvava ympäristötietämys ja -tietoisuus kasvattaa myös kestävien palvelujen ja tuotteiden kysyntää. Tällöin tulevaisuuden yrittäjyyden avaintekijöiksi nousevat toiminnan avoimuus sekä hyvin kannettu yhteiskuntavastuu. Osallistujat katsoivat, että yhä merkittävämpää on myös kuluttamisen sosiaalinen kestävyys, missä kiertotalouteen perustuva toiminta lisää kuluttajien välistä tasa-arvoa sekä luo kaikille kuluttajille todellisia vaihtoehtoja vastuulliseen elämäntapaan.

Päivä koettiin hyödyllisenä ja ympäristötyötä hyvin vauhdittavana ideahautomona: Kestävyys kantaa ja kannattaa! Lämmin kiitos osallistujillemme!

Alla tapaamisen esitysmateriaali sekä keskusteluista esiin nousseita linkkejä ja vinkkejä kestävämpään tulevaisuuteen.

Kestävä Yrittäjyys työpaja 2:n materiaalit ja linkit:

Esitysmateriaali

Sijoita rahasi vastuullisesti -kirja

Kulutuslaskuri (englannin kielinen) jolla voi vertailla kulutusta (kompensaatio)

Kiertotehdas Heureka

2.2.2021 Dasguptan raportti

16.3.2021 uutinen yrittäjyyden yhteiskuntavastuusta: Luontokato on jäänyt yrityksissä koronan ja ilmastonmuutoksen jalkoihin – LUT-kauppakorkeakoulun tutkijatohtori Anne Quarshie kertoo, miksi nyt olisi oiva hetki toimia

22.3.2021 uutinen liittyen kansainväliseen toimintaan ja kulttuuriympäristöön: Museovirasto ensimmäisenä suomalaisena toimijana kansainväliseen Climate Heritage -verkostoon

Julkaistu 28.5.2021

Muokattu 1.7.2021