Isyyden tunnustaminen raskausaikana neuvolassa

Uuden isyyslain mukaisesti isyyden voi tunnustaa neuvolassa jo raskausaikana. Muutos koskee avioliiton ulkopuolella syntyviä lapsia ja heidän vanhempiaan. Myös yhteishuoltajuudesta voi sopia neuvolassa ennakkoon samalla käynnillä, jos vanhemmat niin haluavat.

Isyyden tunnustaminen tehdään raskausviikolla 30-32 tapahtuvan neuvolakäynnin yhteydessä. Jos lapsen äiti ja oletettu isä eivät ole yksimielisiä isyydestä tai neuvola ei voi vastaanottaa isyyden tunnustusta, isyyden selvittäminen ja tunnustaminen toimitetaan lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen.

Lisätietoja 1.1.2016 voimaan tulleesta muutoksesta saa omasta neuvolasta ja asiasta voi lukea myös lisää THL:n sivuilta: 
https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/perheoikeudelliset-palvelut/isyyden-selvittaminen/isyyden-tunnustaminen-ennen-lapsen-syntymaa

Uusi 1.1.2016 voimaan tuleva isyyslaki on luettavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150011

Isyyden vahvistamisen oikeusvaikutukset

Isyyden tunnustamisella vahvistetaan lapsen ja hänen isänsä välinen sukulaisuussuhde. Lapsi saa samanlaisen oikeudellisen aseman kuin avioliitossa syntyneellä lapsella on.

Kun isyys on vahvistettu, lapselle voidaan antaa isän sukunimi. Isästä tulee elatusvelvollinen samoin kuin lapsen äitikin on elatusvelvollinen. Lapsi saa perintöoikeuden isään ja isänpuoleiseen sukuun; myös isälle syntyy perintöoikeus lapseensa nähden. Jos lapsi on alaikäinen isänsä kuollessa, lapsi voi saada perhe-eläkettä sekä korvauksia isän vakuutuksesta.

Isyyden tunnustamisen yhteydessä vanhemmat voivat allekirjoittaa myös sopimuksen lapsen yhteishuoltajuudesta. Lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen isyyden vahvistamisen jälkeen. Muussa tapauksessa lapsen ainoaksi huoltajaksi jää äiti.