Pää kylmänä ja sydän lämpimänä

17.3.2020 

Enpä olisi uskonut, että näkisin ja kokisin sen päivän, että Suomessa ajaudutaan tilanteeseen missä joudumme ottamaan käyttöön valmiuslain. Suomi on itsenäisyytensä aikana kohdannut monenlaisia kriisejä, mutta maailman globalisoituminen on talouskasvun lisäksi tuonut meille kaikille aivan uudenlaiset haasteet ja ongelmat. Kiinalaiselta torilta alkunsa saanut, pientäkin pienempi virus, on saanut koko maailman sekaisin ja lähes polvilleen – ihmisiä sairastuu ja talous laskee jyrkästi, rajoista välittämättä.

Elämme hyvin poikkeuksellista ajanjaksoa ja siksi meidän kunkin on etsittävä itsestämme se meille suomalaisille kuuluva poikkeuksellinen ominaispiirre – välittäminen. Me emme ole ihmisiä, jotka näyttävät tunteensa poskisuukoilla, halauksilla tai tyhjänpäiväisillä letkautuksilla. Me olemme ihmisiä, jotka ulkoisesta juroudestamme huolimatta, välitämme aidosti läheisistämme. Ketään ei jätetä, on kulunut sananparsi, mutta kuvastaa meidän identiteettiämme edelleen hyvin.

Valmiuslain alaiset poikkeusolot ovat meille kaikille uusi tilanne ja kokemus. Sen paremmin Äänekosken asukkailla, yrittäjillä, päättäjillä kuin kaupungin työntekijöilläkään ei ole käytännön kokemusta näin poikkeuksellisista olosuhteista. Tähän tilanteeseen on kuitenkin huolellisesti varauduttu ja erilaisia skenaarioita on jo vuosia harjoiteltu. Nyt pyritään estämään viruksen hallitsematon ja räjähdysmäinen leviäminen, jotta riskiryhmiin kuuluvat ihmiset välttyisivät tartunnoilta. Useita eri julkisia palveluja karsitaan, liikkumista ja tapaamisia rajoitetaan. Ihmisten eläminen pyritään kuitenkin tekemään mahdollisimman normaaliksi ja sujuvaksi. Vaikka koulut suljetaan, ei opettamista ja oppimista lopeteta, vaan jatketaan erilaisin etämenetelmin. Yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä aloilla työskentelevien vanhempien lapsille järjestetään esiopetusta, sekä perusopetuksen 1.–3. luokkien lähiopetusta kouluilla. Julkiset palvelut pyritään järjestämään, mutta osittain rajoitetusti.

Nyt eletään hetkiä, jolloin on pidettävä pää kylmänä, mutta sydän lämpimänä. Tarkoitan tällä sitä, että tilanteeseen, sen vakavuudesta huolimatta, on suhtauduttava mahdollisimman rauhallisesti ja panikoimatta. Epidemiavaiheen odottelu on hermoja raastavaa; iskeekö virus läheisiini ja kuinka vakava se iskiessään on? Näitä kysymyksiä pohdimme kukin tykönämme. Kaikki viranomaiset tekevät varmasti parhaansa ja venyvät hetkittäin äärirajoille. Paine on kova, mutta se kyllä kestetään - yhdessä. Kaiken huolen ja murheen keskellä meidän tulisi välittää läheisistämme ja eniten apua tarvitsevista – pitää sydän lämpimänä ja ajatukset tärkeimmässä. Yhdessä tämäkin virus taltutetaan ja siihen tarvitaan meidän kaikkien panosta.

Matti Tuononen

kaupunginjohtaja