Vakavalle koronavirustaudille altistavat sairaudet (riskiryhmät I ja II)

Riskiin vaikuttavat tietyt taustasairaudet, joita sairastavilla on muuta väestöä suurempi riski saada vakava koronavirustauti, joutua sairaala- ja tehohoitoon tai menehtyä tautiin

THL on tuottanut Kansallista rokotusasiantuntijaryhmää KRARia kuullen listauksen, jonka perusteella määräytyy, missä järjestyksessä koronavirusrokotteita tarjotaan eri taustasairauksia sairastaville alle 70 -vuotiaille henkilöille.

Lista pohjautuu lääketieteelliseen riskinarvioon ja sen tavoitteena on tarjota koronarokotteita mahdollisimman oikeudenmukaisessa järjestyksessä niitä eniten tarvitseville.

Taustasairaudet on jaettu kahteen ryhmään: 

  1. Vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistavat sairaudet (ryhmä 1)
  2. Vakavalle koronavirustaudille altistavat sairaudet (ryhmä 2)

Huomio: Sairauden perusteella riskiryhmiin 1 tai 2 kuuluvien kanssa samassa taloudessa asuvat eivät ole oikeutettuja rokotuksiin samanaikaisesti (toisin kuin 70 vuotta täyttäneiden kanssa asuvat).

Ryhmä 1: 16-69-vuotiaat, joilla on vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus tai tila

Elinsiirto tai kantasolusiirto

Ryhmään kuuluvat henkilöt, jotka odottavat elinsiirtoa tai joille on tehty elinsiirto tai enintään kuusi kuukautta sitten kantasolusiirto. Ryhmään kuuluvat myös kaikki kantasolusiirron takia hylkimisenestolääkitystä käyttävät henkilöt riippumatta siitä, koska kantasolusiirto on tehty. 

Hylkimisenestolääkitys heikentää immuunipuolustusta. Kansainvälisessä kirjallisuudessa vaikean covid-19 -taudin riski on hylkimisenestolääkitystä käyttävillä moninkertainen.

Aktiivisessa hoidossa oleva syöpätauti 

Ryhmään kuuluvat ne henkilöt, joilla on voimakkaasti immuunijärjestelmän toimintaa heikentävä syöpä. Sellaisia ovat esimerkiksi osa leukemioista ja lymfoomista. Ryhmään kuuluvat myös he, joiden syöpää hoidetaan tavalla, joka heikentää voimakkaasti immuuni-puolustusta. Lisäksi ryhmään kuuluvat henkilöt, jotka saavat immuunipuolustusta heikentävää syövän lääkehoitoa oireiden vähentämiseksi tai syöpätaudin jarruttamiseksi. Ryhmään kuuluvat myös ne henkilöt, joiden immuunipuolustusta voimakkaasti heikentävä lääkehoito on lopetettu enintään 6 kuukautta aikaisemmin. Ryhmään eivät kuulu henkilöt, joiden syöpä on hoidettu pelkästään kirurgisesti tai jotka saavat hoitoa, joka ei vaikuta immuunipuolustukseen. Tällaista hoitoa on esimerkiksi hormonaalinen rintasyövän liitännäishoito.

Rokotushetkellä tulisi veren verihiutaleiden eli trombosyyttien määrän olla yli 40 x 109/l ja veren neutrofiilien määrän yli 0,5 x 109/l. Jos neutrofiilejä ei ole mitattu, niin veren leukosyyttien määrän tulisi olla yli1,0 x 109/l

Etenkin hematologiset eli verisyövät, kuten leukemiat ja lymfoomat, lisäävät vaikean taudin riskiä, sillä niissä syöpä kohdistuu juuri ihmisen infektiopuolustuksesta vastaaviin soluihin. Lisäksi syöpähoidoissa käytetään usein immuunipuolustusta heikentävää lääkehoitoa. 

Vaikea puolustusjärjestelmän häiriö

Ryhmään kuuluvat henkilöt, joilla on vaikea perinnöllinen immuunivajavuus tai muusta syytä alentunut puolustuskyky.  Lisäksi ryhmään kuuluvat HIV-positiiviset henkilöt, joilla CD4-auttajasolutaso on alle 0,350 x 109 solua/l ja henkilöt, joilta on poistettu perna. Ryhmään kuuluvat myös esimerkiksi ne henkilöt, joiden harvinaissairaudet vaikuttavat immuunipuolustukseen.

Tässä riskiryhmässä sairaus itsessään aiheuttaa poikkeavan immuunipuolustuksen. Ryhmään ei lasketa lievempiä, väestössä yleisiä poikkeavuuksia, kuten IgA-vaje tai -puutos, mannoosia sitovan lektiinin puutos tai komplementtitekijä C4:n osittainen vaje.

Vaikea krooninen munuaissairaus

Ryhmään kuuluvat muun muassa henkilöt, joilla on dialyysihoitoa vaativa munuaissairaus, munuaiskerässairaus, verenpainetautiin tai diabetekseen liittyvä munuaisvaurio tai muu pitkäaikainen munuaisten vajaatoiminta. 

Munuaisten vaikean vajaatoiminnan tiedetään altistavan vakaville infektioille. Toisaalta pitkäaikainen munuaissairaus voi vaikeutua koronavirusinfektion vuoksi. Kun on tutkittu koronaviruspotilaiden riskiä joutua sairaalahoitoon, teho-osastolle tai kuolla, munuaisten vajaatoiminta on lähes poikkeuksetta ollut tutkimuksessa yleisempää juuri vakavimmin sairastuneilla. 

Vaikea krooninen keuhkosairaus

Ryhmään kuuluvat muun muassa pitkäaikainen keuhkoahtaumatauti, keuhkolaajentuma, keuhkoputkien laajentuma, pitkäaikainen keuhkoputkitulehdus ja kystinen fibroosi.

Lisäksi ryhmään kuuluvat henkilöt, joilla on selvästi heikentynyt keuhkokapasiteetti (esimerkiksi toinen keuhko puuttuu) ja astmaatikot, jotka ovat käyttäneet viimeisen vuoden aikana kortikosteroidilääkitystä suun kautta tablettina. 

Nämä vaikeahoitoista astmaa sairastavat rokotetaan ryhmässä 1 (vaikealle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus tai tila) ja muut astmaatikot ryhmässä 2 (vaikealle koronavirustaudille altistava sairaus tai tila). 

Krooniset keuhkosairaudet heikentävät hengityskapasiteettia ja voivat sen vuoksi vaikeuttaa koronavirustautia. Myös itse krooninen keuhkosairaus voi entisestään vaikeutua koronavirusinfektiosta. Astmaan suun kautta tablettina otettavaa kortisonilääkitystä voi pitää merkkinä taudin huonosta hoitotasapainosta. 

Lääkehoitoinen tyypin 2 diabetes

Ryhmään kuuluu lääkehoitoa vaativa tyypin 2 diabetes. Korkean verensokerin tiedetään lisäävän infektioherkkyyttä. Lisäksi akuutti infektio vaikeuttaa diabeteksen hoitoa. Tyypin 2 diabetes on usein yhteydessä lihavuuteen, joka myös lisää vakavalle koronavirustaudin riskiä.

Downin oireyhtymä

Ryhmään kuuluvat 16 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat, joilla on Downin oireyhtymä. 

Downin oireyhtymään liittyy immuunipuolustusjärjestelmän poikkeavuuksia, jotka ilmenevät muun muassa infektioherkkyytenä. Samoin oireyhtymään liittyvien rakennevikojen (esimerkiksi synnynnäiset sydänviat) aiheuttamat ongelmat saattavat vaikeutua koronavirusinfektiosta.  

Ryhmä 2: 16-69-vuotiaat, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistava sairaus tai tila

Jatkuvaa lääkitystä vaativa astma

Ryhmään kuuluvat astmaatikot, jotka käyttävät astmaansa jatkuvaa lääkitystä ja eivät ole vielä tulleet rokotetuiksi vaikeaa kroonista keuhkosairautta sairastavien ryhmässä. 

Astma on krooninen keuhkosairaus, joka heikentää hengityskapasiteettia ja voi sen vuoksi vaikeuttaa koronaviruksen aiheuttamaa sairautta. 

Vaikea sydänsairaus, muun muassa sydämen vajaatoiminta (ei kuitenkaan pelkkä verenpainetauti)

Ryhmän sairauksiin kuuluvat muun muassa sydämen vajaatoiminta, keuhkosydänsairaus, keuhkoverenkierron sairaudet, sydänlihassairaudet ja sepelvaltimotauti. 

Ryhmään eivät kuitenkaan kuulu hoidossa oleva pelkkä eteisvärinä, hoitotasapainossa oleva pelkkä verenpainetauti tai lievä läppävika.

Pitkäaikainen sydänsairaus voi vaikeuttaa koronavirusinfektiosta selviämistä. 

Hengitystä haittaava neurologinen sairaus tai tila

Ryhmään kuuluvat muun muassa seuraavat taudit ja tilat silloin, kun ne haittaavat hengitystä: aivoinfarkti, aivoverenvuoto, hengityshalvaus, Parkinsonin tauti, MS- tauti eli pesäkekovettuma-tauti, hermo-lihasliitosten ja lihasten sairaudet sekä CP-oireyhtymä ja hengitystä haittaavat muut halvausoireyhtymät. 

Immuunipuolustusta heikentävä lääkehoito autoimmuunisairauteen

Ryhmään kuuluvat muun muassa selkärankareuma, nivelreuma, niveltulehdukset, haavainen paksusuolentulehdus, Crohnin tauti ja psoriaasi, jos kyseiseen sairauteen liittyy suun kautta tablettina otettu glukokortikoidihoito tai muu immuunipuolustusta heikentävä lääkehoito (solunsalpaajahoito, biologiset lääkkeet ja muut immunosuppressantit). 

Lääkehoidot, jotka voivat heikentää vastustuskykyä:

Kortikosteroidi: yli 10 mg prednisonia vastaavat vuorokausiannokset

Siklosporiini, mykofenolaatti ja takrolimuusi (suun kautta)

Antilymfosyyttiglobuliini

Solusalpaajahoito; atsatiopriini ja metotreksaatti myös reuman hoidossa

Biologiset lääkkeet; TNF-alfa- ja muut sytokiinisalpaajat

Lääkehoidot, jotka eivät yleensä aiheuta infektioalttiutta lisäävää immuunipuutosta:

-paikallinen takrolimuusihoito

-paikallinen kortikosteroidihoito - iho, hengitettävät valmisteet

-nivelensisäinen, limapussin tai jänteen ympäristön kortisoni-injektio

-lyhytaikainen, alle kahden viikon hoito kortikosteroidivalmisteella

Vaikea krooninen maksasairaus

Ryhmän sairauksiin kuuluvat esimerkiksi maksan vajaatoiminta, maksafibroosi ja maksakirroosi. 

Muun muassa kirroottiset tilat, aiheuttajasta riippumatta, vaikeuttavat selviämistä vaikeasta infektiosta. 

Tyypin 1 diabetes tai lisämunuaisten vajaatoiminta

Ryhmään kuuluvat insuliinihoitoinen tyypin 1 diabetes ja lisämunuaisten vajaatoiminta. 

Uniapnea  

Ryhmään kuuluvat ne henkilöt, joilla on diagnosoitu keskivaikea tai vaikea uniapneatauti. Henkilöllä on keskivaikea uniapnea, kun hengityskatkoksia tai -vaimentumia on tunnissa yli 15. Vaikea uniapnea henkilöllä on, kun hengityskatkoksia tai -vaimentumia on tunnissa yli 30.  

Uniapnean tärkein riskitekijä on ylipaino. Uniapneasta kärsivistä yli puolet (50–70 prosenttia) on ylipainoisia.  Monien ylipainoon liittyvien sairauksien (muun muassa verisuonisairaudet ja tyypin 2 diabetes) tiedetään lisäävän vaikean covid-19 -taudin riskiä. 

Psykoosisairaus 

Ryhmään kuuluvat skitsofrenia, skitsotyyppinen häiriö ja harhaluuloisuushäiriöt riippumatta siitä, mitä lääkettä henkilö käyttää. Lisäksi ryhmään kuuluvat henkilöt, joilla on klotsapiinihoito johonkin muuhun mielenterveyshäiriöön.

Klotsapiini on psykoosilääke, jonka tiedetään heikentävän immuunijärjestelmää ja altistavan keuhkokuumeelle. 

Sairaalloinen lihavuus (painoindeksi yli 40)

Ryhmään kuuluvat henkilöt, joiden painoindeksi (BMI) on 40 tai sitä suurempi. 

 

Muokattu 27.4.2021