Opas häiriöihin ja kriiseihin varautumisesta

Tiedätkö, miten varaudut erilaisiin tilanteisiin ja toimit niiden aikana? Sisäministeriön koko väestölle suunnatussa varautumisoppaassa on koottuna laajasti ohjeita erilaisiin poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumisesta ja niiden aikana toimimisesta. 

Varautuminen tarkoittaa ennakkoon valmistautumista erilaisiin häiriöihin, kriiseihin ja poikkeusoloihin. Jos jotakin poikkeuksellista tapahtuu, saattaa olla jo myöhäistä opetella asioita ja kerätä kotivaraa. Jokaisen oma varautuminen ja toiminta vaikuttavat siihen, miten hyvin pärjäämme. 

Varautuminen tarkoittaa ennakkoon valmistautumista erilaisiin häiriöihin ja kriiseihin sekä poikkeusoloihin. 

Varautumista vaativia tilanteita ovat esimerkiksi sähkö- ja vesikatkot, häiriöt internetin tai pankkipalveluiden toiminnassa, luonnonilmiöt ja suuronnettomuudet, kuten myrsky tai maastopalo, pitkäkestoisemmat kriisit, kuten pandemia tai sotilaallinen konflikti.

Kun varaudut etukäteen:

  • Tiedät, miten toimia erilaisissa tilanteissa.
  • Oma arkesi muuttuu mahdollisimman vähän silloin, kun jotakin poikkeuksellista tapahtuu.
  • Kyky pärjätä kriisitilanteissa paranee.
  • Turvallisuuden tunne kasvaa.
  • Palaudut poikkeuksellisista tapahtumista nopeammin.

Häiriöitä voivat aiheuttaa

  • tekniset viat
  • luonnonilmiöt kuten myrskyt
  • infrastruktuurin vaurioituminen
  • tahalliset vahingonteot tai kyberhyökkäykset
  • inhimilliset virheet
  • muut odottamattomat ongelmat.

Myös sähköpula voisi johtaa siihen, että kantaverkkoyhtiö katkaisee sähkön alueellisesti. Sähköpula on tilanne, jossa sähkön tuotanto ei riitä kattamaan kulutusta.

Häiriöt voivat olla hyvin eritasoisia kestoltaan ja laajuudeltaan. On hyvä tiedostaa, että asiat ovat riippuvaisia toisistaan. Yhden elintärkeän toiminnon tai palvelun häiriö voi vaikuttaa hyvin pian myös muihin toimintoihin.

Varaudu:

Aloita varautuminen Sisäministeriön laatiman oppaan avulla. Saat oppaasta ohjeet, miten varaudut etukäteen erilaisiin tilanteisiin ja miten toimit niiden aikana. 

Tutustu oppaaseen: Suomi.fi/varautuminen

Miksi varautuminen on tärkeää?

Lue pelastustoimen verkkosivuilta, miten poikkeusolot määritellään valmiuslaissa

Videopalvelu käyttää evästeitä. Lisätietoa evästeistä.

Katso video Youtubessa.   Hyväksy evästeet

Varautuminen

72 tuntia -varautumissuositus

72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen varautumissuositus kotitalouksille. Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Olisi hyvä, jos kotoa löytyisi vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa, vettä ja lääkkeitä. Olisi myös tärkeää tuntea varautumisen perusteet eli tietää esimerkiksi, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa ja miten pärjätä kylmenevässä asunnossa. Kotitalouksien omatoiminen varautuminen on suuri apu yhteiskunnalle ja ennen kaikkea ihmiselle itselleen. Siksi jokaisen kannattaa varautua häiriötilanteisiin.

Yleinen vaaramerkki

Vaara- ja hätätilanteissa viranomaiset varoittavat väestöä uhkaavasta, välittömästä vaarasta yleisellä vaaramerkillä ja vaaratiedotteella. Yleinen vaaramerkki annetaan ulkohälyttimien välityksellä tai taajamien ulkopuolella kulkuneuvoon asennetuilla liikkuvilla hälyttimillä. Väestöhälytinjärjestelmä ei kata kaikkia alueita. Hälyttimet on sijoitettu ensisijaisesti sinne, missä asuu tai liikkuu eniten ihmisiä. Väestöhälyttimet on tarkoitettu ensisijaisesti ulkona liikkuvien varoittamiseen, eikä ääni välttämättä kuulu sisätiloihin ollenkaan. Myös maastonmuodot, rakennettu ympäristö ja säätila vaikuttavat hälyttimien kuuluvuuteen.