Turvallisuus

Turvallisuus on tärkeä osa Äänekosken kaupungin toimintaa ja palveluja, ihmisten hyvinvointia ja kilpailukykyä. Äänekosken kaupungin turvallisuus on elintärkeiden palveluiden ja toimintojen turvaamista yhteistyössä viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja asukkaiden kanssa.

Äänekosken kaupunki varautuu erilaisiin tilanteisiin mm. järjestämällä harjoituksia ja osallistumalla niihin. Äänekoski haluaa varmistaa, että kaupunki on valmis huolehtimaan omasta toimintakyvystään ja asukkaistaan kaikissa tilanteissa. Varautuminen on osa pitkäjänteistä työtä, jolla rakennetaan kriisinkestävää kaupunkia.

Kuntien varautumisella tarkoitetaan sitä, että lakisääteiset tehtävät pystytään hoitamaan myös erilaisissa häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (2025) julkisen sektorin varautuminen tarkoittaa toimia, joilla varmistetaan tehtävien häiriötön hoitaminen kaikissa tilanteissa. Näitä toimia ovat esimerkiksi valmiussuunnittelu, toiminnan jatkuvuudenhallinta, etukäteisvalmistelut, koulutus ja valmiusharjoitukset.

Varautuminen perustuu valmiuslakiin (1552/2011), pelastuslakiin (379/2011) ja muuhun erityislainsäädännön varautumisvelvollisuuteen. Tavoitteena on turvata elintärkeät toiminnot oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti. Varautumalla häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varmistetaan toimintakyky kaikissa tilanteissa. 

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 

Valmiussuunnittelu

Kunnan perustehtävä on kuntalain mukaan edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Kunnan tulee valmiuslain mukaisesti valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa. Velvoite tarkoittaa, että kunnalla tulee olla valmius poikkeusoloissa kunnalle mahdollisesti määrättävien tehtävien hoitamiseen kuten esimerkiksi vähittäiskaupan, rakentamisen tai asuntokannan säännöstely ja väestönsuojelu. 

Valmiussuunnitelmassa on voimavarojen käyttö ja toiminta suunniteltu ja priorisoitu häiriötilanteiden vaatimusten mukaisesti ottamalla huomioon myös valmiuslain tarkoittamat poikkeusolot. Toiminnan jatkuvuus varmistetaan prosesseilla, joilla tunnistetaan toiminnan uhat ja niiden vaikutukset sekä luodaan kattava toimintamalli toimintakyvyn hallinnalle.

Keski-Suomen turvallisuus- ja valmiustoimikunta KSTURVA

Kokonaisturvallisuus on suomalaisen varautumisen yhteistoimintamalli, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä.

Tärkeitä viranomaistahoja kunnan varautumisen näkökulmasta ovat mm.

  • hyvinvointialueet (sosiaali- ja terveydenhuolto, pelastustoimi)
  • alueelliset varautumisen yhteistyöryhmät
  • lupa- ja valvontavirastot (ent. aluehallintovirastot)
  • elinvoimakeskukset (ent. ELY-keskukset)
  • poliisi
  • puolustusvoimat
  • maahanmuuttovirasto ja vastaanottokeskus
  • rajavartiolaitos
  • ylikunnalliset viranomaistoimijat, kuten ympäristöterveydenhuolto ja maaseutuhallinto
  • ministeriöt

Keski-Suomen turvallisuus- ja valmiustoimikunta KSTURVA toimii maakunnan alueen toimijoiden yhteistyöelimenä häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisessa. Toimikunta yhteensovittaa Keski-Suomen alueen kokonaisturvallisuutta. Ääneksoken kaupunki on aktiivisesti mukana KSTURVAn toiminnassa.

Keski-Suomen turvallisuus- ja valmiustoimikunta KSTURVA

Pelastustoiminta

Keski-Suomen pelastuslaitos tuottaa pelastustoimen tehtävät toiminta-alueellaan. Pelastustoimen tehtävät määräytyvät pelastuslaissa ja niitä ovat onnettomuuksien ennaltaehkäisy, pelastustoiminta ja varautuminen poikkeusoloihin. 

Pelastustoimen tehtävien tarkoituksena on ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojaaminen. Lisäksi pelastustoimi suorittaa muita pelastustehtäviä ja ylläpitää yleistä turvallisuutta.

Keski-Suomen pelastuslaitos

Väestönsuojelu

Väestön suojaamisesta kantaa vastuun Keski-Suomen pelastuslaitos yhdessä muiden pelastuslaissa määriteltyjen toimijoiden kanssa. Mikäli väestönsuojat kaupungissa otettaisiin käyttöön, ohjeet ja käskyn antaisi Keski-Suomen pelastuslaitos. Pelastuslaitos vastaisi myös niiden asukkaiden evakuoinnista, joilla ei omaa väestönsuojaa ole.

Väestönsuoja löytyy isompien taloyhtiöiden tai työpaikkojen yhteydestä ja ovat näiden kiinteistöjen asukkaiden tai työntekijöiden käytössä. Väestönsuojapaikkoja on myös julkisten tilojen yhteydessä, kuten kouluissa ja päiväkodeissa. Pienemmissä taloyhtiöissä tai omakotitaloissa väestönsuojaa ei yleensä ole. Keski-Suomessa ei ole yleisiä väestönsuojia. Jos tarvetta suojautumiselle ilmenisi, Keski-Suomen pelastuslaitoksen työntekijät huolehtisivat väestön suojaamiseen tarvittavista toimenpiteistä esimerkiksi siirtämällä (evakuoimalla) asukkaita turvallisille alueille tai osoittamalla suojapaikan lähialueelta.

Varautuminen taloyhtiöissä

Taloyhtiössä on varauduttava erilaisiin häiriöihin ja kriisitilanteisiin. Jos kiinteistössä on väestönsuoja, ainakin jonkun on osattava ottaa väestönsuoja käyttöön ja tiedettävä, miten ihmisiä opastetaan suojautumista vaativassa tilanteessa. Se on tärkeää, sillä suojan käyttöönoton ja käytön hoitaisivat asukkaat itse.

Varautuminen taloyhtiöissä

Kotivara

Kodeissa erilaisiin poikkeustilanteisiin, myös normaalioloissa, voi varautua pitämällä kotona yllä riittävää kotivaraa. Kotivara tuo turvaa erilaisissa häiriötilanteissa, kuten vesi- ja sähkökatkoksissa tai sairastumisen aikana. Kotiin olisi hyvä varata kolmen päivän varaksi riittävä määrä ruokaa, juotavaa sekä kannellisia astioita veden säilyttämiseen. Lisäksi kotona kannattaa pitää huolta siitä, että kotoa löytyy tarvittavia lääkkeitä ja käteistä rahaa sekä muuta omassa arjessa tarpeellista.

Joditabletit

Joditabletit ovat yksi osa suositeltua kotivaraa. Joditabletteja ei tule koskaan ottaa kaiken varalta, sillä liian aikaisin tai myöhään otettuna tabletin suojavaikutus heikkenee. Mikäli tarvetta joditablettien ottamiseen Suomessa ilmenisi, viranomaiset antaisivat nopeasti erillisen määräyksen niiden ottamisesta.

Poliisi

Poliisi vastaa yleisten paikkojen järjestyksestä ja turvallisuudesta muun muassa partioimalla, hoitamalla kiireellisiä hälytystehtäviä, neuvomalla ja ohjaamalla sekä puuttumalla lainvastaiseen toimintaan.

Poliisilaitos vastaa poliisille lainsäädännössä määritellyistä tehtävistä yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueen yhteisöjen ja asukkaiden kanssa. Turvallisuusasioihin vaikutetaan kokonaisvaltaisesti muun muassa kuntaturvallisuusyhteistyöllä.

Sähköverkko Äänekoskella

Äänekosken alueella toimii kolme sähköverkkoyhtiötä:

Äänekosken Energia

Elenia

Savon Voima

Tilaa ennalta omalta sähköyhtiöltäsi häiriötiedotteet puhelimeesi.

Henkinen kriisinkestävyys

Henkisellä kriisinkestävyydellä tarkoitetaan yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan sekä kansakunnan kykyä kestää kriisitilanteiden aiheuttamat henkiset paineet ja selviytyä niiden vaikutuksilta. Hyvä henkinen kriisinkestävyys edistää kriiseistä toipumista.

Viestintä

Asukkaiden kannattaa seurata viranomaisten tiedotteita ja luotettavia tiedotusvälineitä, kuten Yleä. Tilanteesta vastaava viranomainen vastaa myös tilanteen tiedottamisesta. Myös Äänekosken kaupunki tiedottaa, antaa tarvittaessa toimintaohjeita ja välittää muiden viranomaisten viestiä. Äänekosken kaupunki tiedottaa mm. verkkosivuillaan ja sosiaalisen median kanavillaan. Tarvittaessa paperiset tiedotteet ovat esillä kaupungintalon ja kirjastojen ilmoitustauluilla.

 

Varautuminen

72 tuntia -varautumissuositus

72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen varautumissuositus kotitalouksille. Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Olisi hyvä, jos kotoa löytyisi vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa, vettä ja lääkkeitä. Olisi myös tärkeää tuntea varautumisen perusteet eli tietää esimerkiksi, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa ja miten pärjätä kylmenevässä asunnossa. Kotitalouksien omatoiminen varautuminen on suuri apu yhteiskunnalle ja ennen kaikkea ihmiselle itselleen. Siksi jokaisen kannattaa varautua häiriötilanteisiin.

Yleinen vaaramerkki

Vaara- ja hätätilanteissa viranomaiset varoittavat väestöä uhkaavasta, välittömästä vaarasta yleisellä vaaramerkillä ja vaaratiedotteella. Yleinen vaaramerkki annetaan ulkohälyttimien välityksellä tai taajamien ulkopuolella kulkuneuvoon asennetuilla liikkuvilla hälyttimillä. Väestöhälytinjärjestelmä ei kata kaikkia alueita. Hälyttimet on sijoitettu ensisijaisesti sinne, missä asuu tai liikkuu eniten ihmisiä. Väestöhälyttimet on tarkoitettu ensisijaisesti ulkona liikkuvien varoittamiseen, eikä ääni välttämättä kuulu sisätiloihin ollenkaan. Myös maastonmuodot, rakennettu ympäristö ja säätila vaikuttavat hälyttimien kuuluvuuteen.