Hietama

Ilmakuva Hietamasta

Joki virtaa läpi kylämaiseman

Ensimerkit asutuksesta Hietaman kylällä löytyvät kivikaudelta. Nykyinen kyläasutus on levittäytynyt väljästi harjulle ja jokivarren reunoille. Vanhat maalaistalot seisovat paikoillaan ja uusia omakotitaloja rakennetaan.

Hietaman kulttuurikylä sijaitsee kymmenisen kilometriä Äänekosken keskustasta valtatie 13:lta Saarijärven suuntaan. Maisemaa hallitsevat viljavat peltoaukeat, joita halkoo Kiimasjärven ja Naarajärven yhdistävä Suojoki. Koskien kohina on ollut aiemmin tärkeä osa hietamalaista äänimaisemaa, mutta tänä päivänä vain Naarakoski virtaa vapaana. Näkymään kuuluvat myös jylhät mäet, joista vaikuttavin lienee jyrkkäkallioinen Julmavuori.

Hietamalla asuu n. 520 henkeä ja naapurikylässä Parantalassa n. 250 henkeä. Kylien välinen yhteiselämä on kitkatonta, mistä henkivät muun muassa yhteinen koulu ja vesiosuuskunta.

Kylän yhteisenä kokoontumispaikkana palvelee Nuorisoseuran talo, jossa Nuorisoseuran Näyttämön ensi-ilta on aina ohittamaton tapaus. Kartano Kievarin näyttämöllä puolestaan päästään kesäisin nauttimaan ammattiteatterin iloisista esityksistä. Suojoen tuntumassa sijaitseva Kievari on tunnelmallinen täyden palvelun juhlatalo, jonka tanssi-illat ja -kurssit ovat todellisia vetonauloja ateria- ja majoituspalveluiden ohella. Hietamalta löytyy myös runsaasti ulkoilu- ja harrastusmahdollisuuksia frisbeegolfista skeittailuun.

Möttölänharjulla seisova Äänekosken seurakunnan hautausmaan kirkko on myös Hietaman kylän oma kirkko. Arkkitehti Timo Suomalaisen suunnittelemassa, vuonna 1997 käyttöön otetussa kirkossa on käytetty puumateriaalia niin ulko- kuin sisävuorauksessakin.

Hietaman alakoululaisten ajatuksia kotikylästään: ”Kiva asuinpaikka, oikeaa luontoa löytyy paljon ja maisemat ovat kauniita. Rauhallinen, turvallinen, kodikas.”

Lehmiä pellolla

Maakunnallisesti arvokas maisema-alue - Hietama

Hietaman Suojoen tilan vaiheikas historia alkaa jo 1700-luvulta. Suuri maatalouskartano toimi myös käräjäpaikkana ja Hietaman koulu aloitti toimintansa tilan alueella 1800-luvun lopulla. Siirryttyään Äänekosken maalaiskunnan haltuun vuonna 1932 Suojoen tilan päärakennus toimi maalaiskunnan kunnantalona. Suojoki on ollut myös postitoimipaikka ja tilan alueella järjestettiin maatalousnäyttely vuonna 1952. Tilan navettarakennuksen yhteydessä sijaitsi maalaiskunnan vapaapalokunnan paloasema. 1970-luvulla tila oli teollisuuskäytössä ja kristillisen yhdistyksen hallussa, kunnes Äänekosken seurakunta osti alueen vuonna 1983. Nykyään Suojoen tilan alueelta löytyy matkailualan yritys, puutarhakylä ja moderni kyläkirkko hautausmaineen. Hietamalla sijaitsee myös hiljattain laajennettu kyläkoulu sekä näyttävää seurantalorakentamista edustava Hietaman nuorisoseuran talo 1920-luvulta.

Hietaman pellot on raivattu Suojoen rantamaille. Suojokeen kuuluvista Kiimaskoskesta, Aittokoskesta, Hietamankoskesta, Varpaskoskesta, Vätälänkoskesta ja Naarakoskesta vain entiselleen kunnostettu Naarakoski on edelleen vapaa. Hietamankoskeen valmistui 1960-luvulla vesivoimalaitos, minkä vuoksi myös muut kosket perattiin. Sähköyhtiön rakentama Hietamankosken kalatie otetaan käyttöön keväällä 2020. Suojoen ohella viljavat, mäkien reunustamat peltoaukeat ovat tyypillistä Hietaman kylän maisemakuvaa. 

(Lähde: Keski-Suomen valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet 2016, Keski-Suomen liitto)

Lasten kisailua