Sumiainen


Aika kulkee verkalleen 

Sumiaisten keskus on vanha ja idyllinen. Keitele-järven ja Sumiaisjärven välisellä kannaksella sijaitsee kirkonkylän taajama, joka on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja rakennettua kulttuuriympäristöä. Sitä leimaavat historialliset elementit kuten nauhakylärakenne, rakentamisen suhde maisemaan, rakennusten sijoitus pihapiirissä sekä tiestö ja peltojen sijainti.

Asukkaita on n. 1 150 ja kesäaikaan yli 900 kesämökin asukkaat moninkertaistavat väkimäärän.

Kirkonkylän keskustassa sijaitsevat koulu, päiväkoti ja kirjasto. Kyläkauppa, pankki, suoramyyntipiste Aittatori ja polttoaineiden kylmäasema ovat tärkeitä palveluita. Seurakuntakoti ja järven rannalla sijaitseva Veteraanipirtti tarjoavat tiloja juhlaan ja arkeen. Myös kyläkahvila Korppu vanhassa Kuntalassa on tärkeä kokoontumispaikka. Majoitustiloja löytyy mm. leirintäalueelta.

Luonto houkuttelee kalastukseen, veneilyyn ja retkeilyyn. Laulavan Mörön retki- ja luontopolku sekä Hitonhaudan alue polkuineen ovat isoja elämyksiä. Keiteleen veneilyreitit ovat lähellä ja Matilanvirran Matilan Ankkuri -kesäravintolan yhteydessä veneilijät pääsevät myös tankkaamaan.

Yhdistykset ja kansalaisopisto vastaavat ohjatusta harrastustoiminnasta ja myös 70 oppilaan alakoulu on tiiviisti mukana kylän ihmisten elämänmenossa. Yhteistoiminnallisista työtavoistaan tunnettu koulu on palkittu myös näytelmäprojekteistaan.

Sumiainen sai oman kirkon ja hautausmaan jo vuonna 1802. Nykyinen, lääninarkkitehti Ernst Thedor Granstedtin suunnittelema ristikirkko otettiin käyttöön vuonna 1890.

Sumiainen tuli aikoinaan tunnetuksi poikamiespankistaan. SHAKE-rautalankafestivaaleilla ja La Kala -oopperalla on ystäviä eri puolilla Suomea. Rautionmäen Köyhyydenkylä ja Veikon museo kertovat kiehtovaa tarinaa menneisyydestä.

Sanovat, että Sumiaisten Kuokanjoki on maailman lyhin joki. Se kannattaa tulla mittaamaan.

Kuullaanko totuus lapsen suusta? Alakoululainen Ella kirjoitti: ”Sumiaisissa on kiva asua, koska täällä on paljon luontoa ja järviä. Sumiaisissa on kivaa olla koulussa, kun järvi ja kirjasto ovat tässä vieressä.”


Maakunnallisesti arvokas maisema-alue - Saarikas

Keskiajalla Rautalammin vesireitti ja siitä erkanevat muut vesireitit muodostivat kulkuväylän Sumiaisten erämaissa vierailleille hämäläisille metsästäjille ja kalastajille. Pysyvämpi asutus vakiintui Saarikkaan alueelle 1550-luvulla Savon suunnasta ja 1800-luvulla pellot olivat pääsääntöisesti saavuttaneet nykyisen kokonsa. Saarikkaan asutus on keskittynyt kylätien varteen tai omien tilusteiden päähän.

Vanha-Tankosen tilan rakennukset on rakennettu 1900-luvun alkupuolella. Tila liittyy Konneveden koululaitoksen historiaan sekä vuosisadan vaihteessa esillä olleisiin poikittaisradan rakennushankkeisiin. Saarikkaan itäosan ja Ala-Tankosen alueilla harjoitetaan peltoviljelyä ja karjanlaidunnusta. Alueen perinnemaisemia ovat Väikkälän, Koivulinnan ja Keikkalan laitumet. Saarikkaan kylältä löytyy seurojentalo ja Sumiaisten kirkonkylälle on matkaa muutama kilometri.

Saarikkaan maisema koostuu pienistä järvistä ja lammista sekä metsäsaarekkeista ja puustoisista tilusrajoista. Metsät ovat reheviä kuusi-lehtipuumetsiä, joiden lisäksi alueella on tehokkaasti viljeltyjä peltoalueita. Vaihteleva puusto ja maiseman muoto estävät laajan näkyvyyden avoimia järvinäkymiä lukuunottamatta.  Maiseman monimuotoisuutta lisäävät lukuisat peltosaarekkeet, kiviröykkiöt ja perinnebiotoopit. 

(Lähde: Keski-Suomen valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet 2016, Keski-Suomen liitto)