Äänekoski koetaan entistä positiivisemmin: ”Täällä on kaikki minulle tärkeä”

Äänekoskea kohtaan koetut tunteet ovat muuttuneet neljässä vuodessa positiivisemmiksi. Uudessa kyselyssä palvelut, luonto ja asuminen herättävät tyytyväisyyttä – johtaminen ja päätöksenteko pettymystä.

Avoimessa verkkokyselyssä kartoitettiin kesän aikana sekä kaupunkilaisten että muualla asuvien tunteita Äänekoskea kohtaan. Tulokset erosivat vuoden 2021 vastaavasta kyselystä: kaupunkilaisten joukossa positiivisten tunteiden painoarvo kasvoi 65 prosenttiin, muualla asuvien keskuudessa peräti 72 prosenttiin.

Kaupunkilaisten yleisimpiä tunteita olivat tyytyväisyys, pettymys ja ilo. Tunteiden kirjo oli laaja: positiivisista tunteista ilmaistiin myös muun muassa mielihyvää, kiinnostusta ja ylpeyttä, negatiivisista häpeää, surua ja suuttumusta. Vahvimmin ihmisen kiinnittää kotiseutuunsa rakkaus, jota ilmaisi kaupungin asukkaista noin kuusi prosenttia. Muualla asuvien joukossa tyypillisimpiä tunteita olivat kiinnostus, tyytyväisyys ja pettymys.

Positiivinen kehitys näkyy myös positiivista, sitoutuvaa ja yhteisöllistä käyttäytymistä ennakoivassa tunneindeksissä, joka nousi neljän vuoden aikana selvästi molemmissa ryhmissä. Kasvu kertoo positiivisesta muutoksesta kaupungin veto- ja pitovoimassa.

Suomalaisen NayaDaya Analytics Oy:n kehittämä indikaattori huomioi tunteiden erilaiset vaikutukset käyttäytymiseen. Kysely ja analytiikka perustuvat tieteelliseen tunneteoriaan, Geneven yliopiston tutkimukseen ja tekoälyyn.

Äänekosken vahvuuksina hyvät palvelut, luonto ja teollisuus

Vastaajat perustelivat tunteitaan seikkaperäisesti. Kaupunkia pidetään hyvänä paikkana asua eri elämäntilanteissa. Erityisesti panostukset lapsiperheiden palveluihin ja harrastusmahdollisuuksiin näkyvät lisääntyvänä tyytyväisyytenä. Työpaikat luovat hyvinvointia, ja niitä toivotaan alueelle lisää. Asukkaat arvostavat rauhallisuutta ja turvallisuutta, muualla asuvat korostavat kasvua ja kehitystä.

”Parantuneet tulokset ja aiempaa suurempi vastaajamäärä kertovat Äänekosken positiivisesta kehityksestä. Peruspalvelut, kuten koulut, päiväkodit, terveydenhuolto ja kirjasto, saavat kiitosta. Samoin luonnon, vesistöjen ja teollisuuden toimiva yhdistelmä nähdään vahvuutena ja vetovoimatekijänä. Rohkaisevat tulokset auttavat meitä kehittämään kaupunkia ihmisiä arvostaen”, Äänekosken kaupungin elinvoimajohtaja Sari Åkerlund kertoo.

Myös kriitiikkiä esitettiin. Keskustan ja yleisten alueiden epäsiisteys nousi näkyviin toistuvana huolenaiheena. Lisäksi sekä asukkaat että muualla asuvat toivovat muutosta johtamiseen ja päätöksentekoon.

“Äänekoskella on tehty uudistuksia ja kehitystoimia, joista osa on edennyt nopeasti käytäntöön ja osa odottaa oikeaa hetkeä. Panostukset koetaan ristiriitaisina – kehityksessä nähdään potentiaalia ja uusia yrityksiä arvostetaan. Keskustan tyhjeneminen huolestuttaa, mutta siihenkin ollaan tuomassa ratkaisuja. On tärkeää, että tunteiden juurisyiden analysointi nostaa näkyviin myös asiat, joissa on parantamisen varaa”, Sari Åkerlund sanoo.

Tulokset vaihtelivat merkittävästi eri asuinalueilla. Paras tunneindeksin arvo saavutettiin Mämmellä, heikoin Sumiaisissa. Keskustaajama asettui melko tarkkaan näiden puoliväliin. Työelämän ulkopuolisilla arvo oli korkeampi kuin missään ammattiryhmässä, naisilla yleisesti korkeampi kuin miehillä.

”Kaupunkilaisten kuunteleminen ja datan hyödyntäminen ajoittuvat otollisesti, kun uusi valtuusto on juuri aloittanut toimikautensa. Nyt on oikea aika tehdä johtopäätöksiä Äänekosken ja äänekoskelaisten palvelemiseksi”, Åkerlund summaa.

Tutkimuksen taustat:

• Äänekosken herättämiä tunteita koskeva kysely toteutettiin avoimena verkkokyselynä 30.6.-8.8.2025.
• Kysymykset esitettiin muodossa 1) ”Mitä tunnetta tai tunteita Äänekoski sinussa herättää?”, 2) ”Miten voimakas tunteesi on?” ja 3) ”Nimeä tärkein tai tärkeimmät syyt valitsemaasi tunteeseen?”. Vastaukset kysymyksiin 1 ja 2 valittiin valmiista vaihtoehdoista. Kysymykseen 3 vastattiin vapaamuotoisesti.
• Tunnekysymysten vaihtoehdot (10 positiivista ja 10 negatiivista tunnetta sekä ”ei tunnetta”) perustuvat Geneven yliopistossa kehitettyyn tutkimusmetodiin.
• Kyselyyn vastasi 1446 henkilöä, joista 640 asuu Äänekoskella, 806 muualla.
• Tutkimuksen taustamuuttujia olivat asuinpaikka, sukupuoli, ikäryhmä ja ammattiryhmä.
• Data analysoitiin NayaDaya Analytics Oy:n kehittämällä metodilla ja teknologialla, joka perustuu tieteelliseen tunneteoriaan, Geneven yliopiston tutkimukseen sekä käyttäytymistä, sitoutumista ja yhteisöllisyyttä ennakoivaan algoritmiin.

Lue tutkimusraportti (pdf)

Lisätietoja:

Sari Åkerlund, Elinvoimajohtaja, Äänekosken kaupunki, puh. 050 598 7447, sari.akerlund@aanekoski.fi

Timo Järvinen, Co-founder, NayaDaya Analytics Oy, puh. 040 505 7745, timo.jarvinen@nayadaya.com