Kuntalaisten kulutuksen hiilijalanjälki selvitetty ensimmäistä kertaa Kulma-hankkeessa

Laajempi tietopohja tukee äänekoskelaisten matkaa kohti hiilineutraaliutta

Äänekoski on selvittänyt äänekoskelaisten kulutuksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, eli hiilijalanjäljen. Asukkaiden kulutuksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt on nyt ensimmäistä kertaan laskettu. Selvitys toteutettiin osana Kulma-hanketta, johon Vihreä Uusiutuva Äänekoski osallistui. Siinä laskettiin 15 kunnan vertailukelpoiset hiilijalanjälkiluvut vuodelle 2020. Kulutusperusteista hiilijalanjälkilaskentaa jatketaan ja vastaavat luvut saadaan seuraavaksi vuodelta 2022. Päästöseuranta mahdollistaa paikallisten vähennyksiin tähtäävien toimien vaikuttavuusarvioinnin.

Toteutettu kulutusperusteinen laskenta on ainutlaatuista Suomessa. Hankkeessa mukana olleet toimivat uuden tiedon todellisina edelläkävijöinä. Kulutuksen päästöjä systemaattisesti ja luotettavasti seuraavia kuntia ei globaalistikaan ole kuin yksittäisiä.

kaavio

Äänekosken kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2020 yhteensä 9,15 t CO2-ekv asukasta kohden. Hankkeeseen osallistuneiden kuntien kulutuksesta aiheutuneet asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt olivat keskimäärin 8,7 t CO2-ekv.

Laskettuja lukuja on mahdollista tarkastella myös osasektoreittain. Tällöin merkittävimpinä kulutuspäästöjen lähteinä erottuivat Äänekoskella:

• ruoka (38,5 kt CO2-ekv)

• henkilöautoliikenne (34,9 kt CO2-ekv)

• yksityisen sektorin tavaroiden ja palvelujen kulutus (25,9 kt CO2-ekv)

• öljy-, maakaasu- ja puulämmitys (25,0 kt CO2-ekv).

Eri laskennoilla kattavampi kuva kuntien päästöistä

Lähtökohta uudelle laskennalle on, että tuotteita ja palveluja kulutetaan usein eri paikassa kuin missä ne tuotetaan. Puhuttaessa kuntien kasvihuonekaasupäästöistä tarkoitetaan usein alueellisilla päästölaskentamalleilla laskettuja kasvihuonekaasupäästöjä.

Alueelliset päästölaskentamallit (esim. Hinku-laskenta) kattavat pääsääntöisesti kunnan energiankulutuksesta ja jätehuollosta aiheutuvat päästöt sekä muut kunnan maantieteellisellä alueella tapahtuvat päästöt. Esimerkiksi tehtaan päästöt kohdentuvat sinne, missä tehdas toimii.

Kulutusperusteisessa mallissa arvioidaan, millaiset päästöt esimerkiksi Äänekoskella tuotettu paperi aiheuttaa Espoossa, jossa tuote kulutetaan. 

Kaavio

– Uudet tulokset tekevät näkyväksi ne kuntalaisten toiminnasta aiheutuvat päästöt, jotka jäävät perinteisen kuntien päästölaskennan ulkopuolelle. Laajempi tietopohja tukee kuntien ilmastotyötä, jossa eri toimin pyritään vaikuttamaan myös kuluttajien valintoihin, hankkeen projektipäällikkö Emma Liljeström kertoo.

– Kulma -hankkeen tulokset osana jo nyt tehtyä ilmastotyötä auttavat seuraamaan, suunnittelemaan ja suuntaamaan uusia toimintoja Äänekoskella, Vihreä Uusiutuva Äänekoski -hankkeen projektipäällikkö Sirpa Kortelainen lisää.

– Äänekosken vahvuutena on erityisesti tahtotila ottaa asukkaiden näkemykset huomioon ilmastotyössä ja osallistaa jokaista mukaan alueen kehittämiseen. Voimme vaikuttaa päästöihin kaupungin, yritysten ja kaupunkilaisten vahvalla yhteistyöllä, Kortelainen jatkaa.

– Oli mahtavaa olla mukana tässä pioneerityössä. Ruoan sisällyttämisen laskentaan mahdollisti upea yhteistyö S-ryhmän kanssa ja pitkäaikainen tutkimustyömme aiheessa, Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri tiivistää.

Selvityksen toteuttajat ja yhteyshenkilöt

Laskennan toteutti Sitowise Oy yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Hanketta rahoittivat siihen osallistuneet kunnat sekä Kestävä Lahti -säätiö. Äänekoskella osallistumisen rahoitti Vihreä Uusiutuva Äänekoski -hanke.

Lisätietoa hankkeesta ja sen tuloksista löytyy: Sitowise, Luke 2022 https://www.sitowise.com/fi/uutiset/kuntien-kulutuksen-hiilijalanjalki-selvitettiin-ensimmaista-kertaa

Kulma-hankkeen kuntaraportti Äänekoski

Emma Liljeström, emma.liljestrom@sitowise.com

Juha-Matti Katajajuuri, juha-matti.katajajuuri@luke.fi

Sirpa Kortelainen, sirpa.kortelainen@aanekoski.fi

logo
logo
logo
logo
Muokattu 8.2.2022